Ihmiset pettää,puijaa ja pölöttää kaikkee paskaa.Kuka on keksiny tunteet,surun ja pettymyksen.Ei vaan jaksais....Useimmat mun kaverit on mua vanhenpia,mutta oha niitä munki ikäsiä aika runsaasti.Kavereita mulla riittä,mutta tosi ystäviä on harvassa.Nämä kaverit pettää ja lurkuttaa toki tosi ystävätkin,mutta olen huomannut että kavereiden kanssa yhteenottoja tulee useammin kuin tosi ystävien.Asiaa mä en ymmärrä,mutta tartteeko sitä kaikkee ymmärtääkkää,vaikka tosiaan haluis.Ei niinku tajuu miks ihmiset jaksaa ja jaksaa tehä kaikkee tollasta paskaa toiselle ihmiselle.Mutta eipäs tuo mua haittaa jos joku on paska mulle mä on paska sille. :D

Pääsin eilen taas pitkästä aikaa laulamaan,oon ollu kipee täs ny pari kuukautta joten on jääny vähä vähmmälle tuo laulaminen.Monikaan ei tiedä että mä laulan koska en siitä mainosta vaikka mulla on pari videota you tubessa jne.Käyn laululeireillä ja -kisoissa.On tullu pari kertaa voitettuaki.Mä en ees tie kuinka mun laulaminen eess alko se vaan yhtäkkii rupes niinku toimiin tai silleen et mua ruvettiin pyytämään laulaan joka paikkaha ja siit se sit alko eikä varmaan loppua tuu.Mä oon tehny jo yhden demon ja toinen tänä vuonna tulos ja jos voitan laululeirin kisan niin saisin single sopimuksen joka olis tosi tervetullut.Nykyään oon kehdannu laulaa vähä joka paikas kun ennen en uskaltanu.Mä en oikeen tie mitä mieltymyksii saan laulamisesta mut kai se on si vaan se tekemisen ilo ja itte laulaminen joka on mukavaa,niin ja tietysti jos muut ihmiset tykäää niin niille laulaminen joka on käyny tutuks täs parin vuoden ajal.

 Tänään tajusin taas jälleen kerran kuinka erilaisia ihmiset voi olla.Mun sisko on aika laiska eikä ikinä tee mitään ja mä teen taas vähän enennenmän,mä muutan varmaan aikasemmin pois kottoa kun mun 5-vuotta vanhenmi sisko.Ihmisen mielentilat,ajatukset,mielialat ja ulkonäkö sekä henkinen parjääminen voivat olla erilaisia,mut en oo aatellu että näinkin erilaisia,me ollaan kasvettu samassa perheessä ja ympäristössä,mutta silti niin erilaisia.Erilaisuus jyrää,mutta joskus se ottaa aivoon kun jotkut ovat vastakohtia toisen kanssa,siitä voi syntyä pahojaki erimielisyyksii ja riitoja.Mutt miks me vaivataan sillä päätä mitä muut ajattelee,ehkä siks koska halutaan tehrä hyvä vaikutelma muille ittestämme joka on hyvä juttu,mutta myös huono juttu.Meidän pitäs tehdä hyvä vaikutelma toisiin olemalla oma ittemme ja ilmaista omat mielipiteet eikä kopioida niitä muilta joka on tosi yleistä nuorilla.Mä oon itte kyllästyny sellaseen ja yritän olla oma itteni kaikissa tilanteissa.Jotkut tykkää musta ittestäni mut jotkut eivät taas pirä yhtään musta ja sekin pitää hyväksyä sillä jotkut tykkää ja jotkut ei.

Mä oon nuori,mut välil tuntuu että olisin jo tarpeeks vanha kaikkiin velvollisuuksiin mitä mulle asetetaan ja mitä mulle ei vielä ole asetettu.Oon ajattelu että mun läheiset ei halua että mä muutan pois opiskeleen tai varsinkaan vanhemmat,mutta just äsken toinen vanhemmistani sanoi että "mene opiskelemaan,joskus sinun pitää kumminkin mennä jonnekkin täältä.".Olin ällikällä lyöty ja sanaton.Minulla on tässä vielä hetki aikaa miettiä minne menen ja miksi.Jotenkin tuntuu että on liian aikaista lähtee 16-vuotiaana kotoaan pois,koska on kumminki vielä paljo elämää edessä ja paljo normaaliin  arkeen kuuluvia asioita kokematta.Silti jotenki olen valmis lähtemään ja olemaan omillani,koska olen siihen valmistautunut.En todellakaan tiedä mitä tehdä.